Daaliat ovat aina kuuluneet enemmän tai vähemmän puutarhaamme. Lähes joka vuosi kukat paleltuvat ensimmäisiin syyshalloihin, sillä daaliat ovat tosi arkoja kylmälle ja edes suojaamalla en ole niitä pihallamme saanut varjeltua hallalta
Kaikesta huolimatta ne mielestäni kuuluvat itseoikeutetusti puutarhaan, sillä niin hurmaava on niiden syyskesän kukinta, että jotain olennaista jäisi puuttumaan, jos niitä ei olisi.Työläitä ne kyllä ovat ja vaateliaita, kuten kaunottaret yleensä suodakseen näyttävää kukintaansa.
Alkuaikoina esikasvatin syyshehkut huhtikuun puolenvälin aikoihin, mutta nykyisin istutan ne suoraan penkkiin. Aika ei vain riitä kaikkeen, vai onkohan se vain tekosyy laiskuudelle....mene tiedä
Syksyllä nostan juurakot maasta ensimmäisten hallojen jälkeen, leikkaan varret noin kymmensenttisiksi ja kuivaan juurakot ennen varastointia hyvin . Mitään väliaineita en varastoinnissa ole käyttänyt, vaan ladon juurakot isoon muovisaaviin ja talvetan ne noin kymmenasteisessa autotallissa.

 

 

  

 

 Kaktusdaalia

 

Tässä on aikoinaan äidiltäni saatu, erittäin kestävä ja vanhaa kantaa oleva Pompon.

Sama Daalia yllä