Pionit ovat suuremmoisia alkukesän kukkijoita ja niiden lehdisto on kaunis koko kesän. Myös keväällä niiden noustessa maasta ja alkaessa kasvuaan niissä on jotain kiehtovaa. Ensin maasta pilkottaa punaisia versonkärkiä ja sitten ne alkavat venyä pituutta ja kohta ne ovatkin täydessä kasvuvauhdissa.

Sarah Bernhard on todella suurikukkainen ja kukinta paranee vuosi vuodelta.

Yksittäinen kukka

Tarhapioni

Rubra Plena

 Sama pioni kuin edellä.

Harvinainen aito tillipioni Särkän taimistolta.

Pioni on oivallinen maljakkokukka, kunhan sen poimii juuri, kun se on avautumassa.

PIONIN KASVATUS

Pionin kasvatuksessa on muutama tärkeä asia, joka kannattaa ottaa huomioon kun haluaa sen kukkivan ja kukoistavan. Monesti kuulee sanottavan ettei pioni kuki lainkaan vaikka on ollut jo pitkään kasvupaikallaan. Syynä on yleensä se, että kasvi on istutettu väärin. Silmujen päälle saa tulla vain pari- kolme senttiä multaa
Kasvualustan paksuus saisi muuten olla jopa 50 - 60 senttiä hyvää multaa. Uutta multaa lisättäessä kannattaa vanhaa multaa kaapia kasvin ympäriltä varovasti pois ja lisätä sitten vasta uutta multaa tarvittava määrä ja tarkistaa etteivät Pionin silmut jää liian syvälle.
Kaikki pionit tarvitsevat hyvin ojitetun kasvupaikan, sillä seisova vesi tuhoaa kasvin juuret. Savimaalla kasvi kannattaa istuttaa kohopenkkiin.
Täysi auringonpaiste on pionien mieleen.